ISO 15118 Plug and Charge vai RFID-kortit: kumpi tunnistustapa voittaa vuonna 2026?

ISO 15118 ja RFID ratkaisevat sähköautojen latauksen tunnistuksessa toisiinsa liittyviä mutta eri osa-alueita. ISO 15118 voi mahdollistaa sen, että yhteensopiva ajoneuvo ja latauspiste vaihtavat sopimustunnistetietoja latauskaapelin kautta. RFID:ssä lukija esittää tunnisteen, jonka latauksen taustajärjestelmä voi liittää asiakkaaseen, kuljettajaan, ajoneuvoon tai kaluston käytäntöön. Kumpikaan menetelmä ei poista toisen tarvetta kaikissa käyttötapauksissa.

Mitä EU:n säännöt todella edellyttävät

ISO 15118 määrittelee sähköajoneuvon ja latauslaitteiston välisen tiedonsiirron. Plug and Charge -toteutuksessa käytetään varmenteita ja niitä tukevia taustapalveluja, jotta yhteensopiva ajoneuvo voi todentaa latausopimuksen kytkennän jälkeen. Tämä käyttökokemus edellyttää yhteensopivia ajoneuvo- ja laturitoteutuksia, varmenteiden jakelua, sopimustukea sekä osapuolten kaupallisia järjestelyjä.

Missä RFID on edelleen vahvoilla

RFID-tunnistus ei ole katoamassa. Useissa tilanteissa erillisestä fyysisestä tunnisteesta voi edelleen olla hyötyä.

Kaluston ajoneuvoille tarvitaan usein kuljettaja- tai kustannuspaikkakohtainen kohdistus. Ajoneuvoon tallennettu Plug and Charge -sopimus yksilöi yleensä ajoneuvon latausopimuksen, kun taas kortti voidaan osoittaa kuljettajalle tai toimintayksikölle. Tämä osoitus ei yksinään takaa tarkkaa raportointia. Taustajärjestelmän on säilytettävä tunnisteen ja käyttäjän välinen kytkös ja yhdistettävä se tarvittaessa lataustapahtuma-, ajoneuvo-, sijainti- ja käytäntötietoihin.

Myös vuokraus- ja yhteiskäyttöautopalvelut voivat suosia väliaikaista tunnistetta silloin, kun ajoneuvon sopimus pysyy kalustonhaltijan hallinnassa. Se, maksaako vuokraaja suoraan vai laskuttaako kalustonhaltija latauksen edelleen, riippuu palvelun suunnittelusta ja kaupallisesta sopimuksesta.

Ennen ISO 15118:n laajaa käyttöönottoa valmistetuista sähköautoista puuttuu Plug & Charge -ominaisuus. Joukossa on myös monia yhä takuun piirissä ja aktiivisessa käytössä olevia ajoneuvoja. Näiden ajoneuvojen kuljettajat tarvitsevat vaihtoehtoisia tunnistustapoja vielä vuosia.

Hybridimalli: molempien tukeminen

Edistykselliset latausverkko-operaattorit ottavat käyttöön kaksoistunnistusjärjestelmiä. Latausasemat tukevat Plug & Charge -toimintoa yhteensopiville ajoneuvoille ja säilyttävät RFID-lukijat kaluston käyttäjiä, vanhempia ajoneuvoja ja vieraskäyttöä varten. Tämä hybridimalli maksimoi saavutettavuuden pakottamatta käyttäjiä yhteen tunnistustapaan.

Toteutustyö riippuu kohteesta ja laitteistosta. Lukijalaitteisto, laiteohjelmisto, OCPP-tuki, tunnisteiden käyttöönotto, varmennepalvelut, maksujärjestelmät ja taustajärjestelmän säännöt on testattava yhdessä. RFID:n säilyttäminen ISO 15118:n rinnalla voi laajentaa käyttömahdollisuuksia. Operaattoreiden tulisi kuitenkin varmistaa kustannukset ja yhteentoimivuus laturi- ja taustajärjestelmätoimittajiltaan.

Tietoturvanäkökohdat

Menetelmillä on erilaiset tietoturvamallit. Plug and Charge perustuu julkisen avaimen infrastruktuuriin, varmenteisiin sekä toteutuksiin, jotka myöntävät, tallentavat, validoivat ja mitätöivät niitä. Sen tietoturva riippuu siis muustakin kuin pelkästä latauskaapelin kautta tapahtuvasta tiedonvaihdosta.

RFID:n tietoturva riippuu sirusta ja siitä, mitä lukija ja taustajärjestelmä tarkistavat. Monet latausverkot valtuuttavat latauksen pelkän kortin UID:n perusteella. Joidenkin tunnistetyyppien kohdalla tämä tunniste voidaan kopioida, eikä sitä pidä kuvata lähimaksamisen todennusta vastaavaksi. AES-todennusta käyttävät 13.56 MHz:n tunnisteluokan kortit voivat tukea molemminpuolista todennusta ja suojattua sovellusdataa. Nämä suojaukset auttavat kuitenkin vain, jos lukija, avaintenhallinta ja taustajärjestelmä todella hyödyntävät niitä.

Erillinen fyysinen tunniste voi lisätä toisen hallussapitovaatimuksen, mutta se tuo mukanaan myös omat katoamiseen, jakamiseen ja mitätöintiin liittyvät riskinsä. Operaattoreiden tulisi valita suojaukset uhkamallinsa perusteella. Ei pidä olettaa, että jompikumpi menetelmä olisi luonnostaan turvallisempi kaikissa toteutuksissa.

Oikea valinta verkollesi

Jos operoit julkisesti saatavilla olevia latausasemia EU:ssa, määritä ensin, mitkä AFIR:n maksamista, tietoja ja teknisiä ominaisuuksia koskevat säännökset koskevat kutakin latauspistettä. Älä käsittele ominaisuuksia "ISO 15118 -valmius" ja "kaupallinen Plug and Charge käytössä" samana hankintavaatimuksena. RFID:n ylläpitäminen voi edelleen palvella kalustonhaltijoita, vuokrauspalveluja ja sopimusasiakkaita. Se palvelee myös niiden ajoneuvojen kuljettajia, joissa ei ole yhteensopivaa Plug and Charge -tukea.

Arvioi käyttäjäkuntasi yksityisissä tai työpaikkojen latausasennuksissa, joihin julkiset velvoitteet eivät kohdistu. Yrityksen kalustoa palvelevat henkilöstön pysäköintihallit hyötyvät RFID:n käytön kohdistettavuutta tukevista ominaisuuksista. Kuluttajille mahdollisimman helppoa käyttöä tavoittelevat vähittäiskaupan kohteet saattavat asettaa etusijalle Plug & Charge -toiminnon ja käyttää RFID:tä varajärjestelmänä.

Sen sijaan, että operaattorit lyövät vetoa yhden menetelmän puolesta, ne voivat testata kerroksellista ratkaisua. Testauksen kohteena ovat ne ajoneuvot, laturit, verkkovierailukumppanit ja laskutusprosessit, joita operaattorit todellisuudessa tukevat.

Tarvitsetko apua kaksoistunnistusta tukevien latausratkaisujen käyttöönotossa? Ota yhteyttä ja tutustu RFID-kortteihin, jotka täydentävät Plug & Charge -infrastruktuuriasi.